Reseptit

Pikainen maanantaipasta

Tenttikirja odottaa, mutta niin paljon mieluummin teen hyvän lounaan, kuvaan ja raportoin sen pikimmiten blogiin, kuin pakotan tyhjän katseeni harhailemaan globaalin palvelusektorin historiallisissa käänteissä. Sitäpaitsi epäilen, että tästä on pitkällä aikavälillä enemmän hyötyä.

Jääkaapissa majailivat avatut paketit pinaattia ja ilmakuivattua kinkkua ja siitä se ajatus sitten syntyi. Oli myös keltuaisia, jotka olisi suositusten mukaan pitänyt heittää mäkeen jo vajaa viikko sitten. Tuoksuivat hyvältä, joten annoin mennä. Pastaa teki mieli, koska olo oli vähän meh, vaikka tiesin ettei hiilaripitoinen lounas ainakaan piristäisi luku-urakkaa. Pienehköllä annoskoolla ähkyä tai väsymystä ei kuitenkaan tullut.
miilu2

Pastaohjeen kastikemaiset ainesosat, keltuaiset, kerma ja parmesaani, ovat perua pasta carbonarasta, mutta ruokaisina täytteinä pinaatti ja prosciutto korvasivat pekonin. Valkosipuli puraisi välissä mukavasti. Yleensä perinteinen carbonara-annos alkaa ällöttää viimeistään puolivälissä – se maku on vaan itselleni jotenkin liikaa, liian suolainen ja kermainen ja rasvainen yhtäaikaa. Pinaatti kevensi makumaailmaa onnistuneesti, enkä varmaan lotrannut parmesaanilla tai kinkullakaan liikaa. Tässä pastassa perinteiset carbonara-ainekset toimivat mielestäni loistavasti yhteen! Ja jälleen kerran – kohtuullinen annos pastaa eliminoi myös ällö-olon.

Aina tulee kyllä voittajafiilis, kun saa loihdittua kaapin valmiista antimista salonkikelpoisen aterian. Toki se kuuluisa ylitsepursuava kuivakaappi auttaa, mutta jääkaapissakin säilyy moni juttu yllättävän kauan!* Parmesaani on nököttänyt siellä jo yli kaksi kuukautta. Pakkausmerkinnöistä ei hajuakaan, kääräisin kimpaleen voipaperiin ja suljin ilmatiiviseen rasiaan. Heitän sen pois, jos hometta on joku päivä niin paljon, ettei sitä voi enää leikata pois.

miilu

Pinaatti-prosciutto carbonara (2:lle) (G)

150 g gluteenitonta spaghettia

1 valkosipulin kynsi, ohueksi siivutettuna
70 g tuoretta babypinaattia, halutessasi hieman hienonnettuna
4 siivua ilmakuivattua kinkkua, ohueksi siivutettuna
2 keltuaista
1 dl kermaa
parmesaania, n. 2 rkl raastettuna kastikkeeseen ja maun mukaan viimeistelyyn
mustapippuria

Erottele keltuaiset valmiiksi pieneen kulhoon. Riko rakenne ja lisää joukkoon kerma sekä pari ruokalusikallista raastettua parmesaania. Keitä spaghetti pakkauksen ohjeiden mukaan. (Omassani keittoaika oli n. 8 minuuttia.) Kun spaghetit menevät (hyvin suolattuun) keitinveteen, ala kuullottaa valkosipulia oliiviöljytyssä pannussa. Lisää kinkkuviipaleet parin minuttin jälkeen. Kun pastan keittoaikaa on vielä 2-3 minuuttia jäljellä, lisää pannulle pinaatit. Kääntele seosta pannulla, kunnes pinaatit ovat menneet hieman kasaan.

Kun spaghetti on valmista, ota hieman keitinvettä talteen ja valuta pasta sen jälkeen nopeasti lävikössä. Kumoa kuuma pasta välittömästi kinkun ja pinaatin joukkoon pannulle, kaada päälle keltuais-kermaseos ja sekoita tasaiseksi. Pastan lämpö kypsentää keltuaisia hieman ja saostaa kastikkeen. Lisää keitinlientä halutessasi, jos pasta meinaa jäädä liian kuivaksi. Annostele lautasille, raasta päälle vielä hieman parmesaania, rouhaise mustapippuria ja tarjoile heti.

*Niin. “Jääkaapissa säilyy moni juttu yllättävän kauan!” Tässä varmaan filosofia, jonka seurauksena keittiössä on nahisteltu moneen otteeseen.  Paha tapani on ostaa jääkaappi täyteen asioita, joiden olemassaoloa en edes muista ja kerran kahdessa kuussa suorittaa mittava operaatio, jossa pilantuneet yksilöt siirretään vaivihkaa biojäteastiaan. Jään joka kerta kiinni.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s